Ollaan oltu aika väsyneitä, johtuen ilmastosta, korkeudesta ja uusista asioista päivittäin. Uni maittaisi päivälläkin, erityisesti ruoan jälkeen. Monella unirytmi on kohdallaan ja mennään ajoissa nukkumaan. Ollaan pääosin oltu terveinä. Osalla maha on ilmoitellut ruokavalion erilaisuudesta ja pientä flunssan poikasta on ollut joillakin. Tytöt ovat myös päässeet treenaamaan nyrkkipyykkäystä. Yhdessä tyttöjen vessassa on vaihdettava tamponi päivittäin hajuhaittojen välttämiseksi. Rusketuksen ja palamisen raja on hieno ja itseasiassa ruskean pölyn peittämät jalkamme ja kasvomme ovat todennäköisesti vain likaiset
Eilen iltapäivällä olimme lasten kanssa leikkikentällä. Monet treenasivat käsilihaksiaan hyppyyttämällä ja pyörittämällä lapsia. Useat lapsista halusivat vain istua sylissä ja heitä kiinnostivat kovasti aurinkolasit ja kamerat. Tänään leikimme laululeikkejä lasten kanssa. Pyysimme heitä laulamaan swahiliksi meille ja he aloittivat ”Minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin tanssi matka käy. Mummolaan, kun pyöräilemme…” Eli edellisen ryhmän opettama laulu oli hyvin muistissa. No, opettivat he meille swahilin kielisen laulun, jota hoilasimme sitten lasten kanssa kaanonissa.
Saimme tänään lounaskutsun naapurista. Kutsuja oli Venäjän Kenian suurlähettiläs. Hän oli lähdössä takaisin Venäjälle ja kestitsi naapureita, ystäviä ja muita silmää tekeviä ihmisiä, kuten meitä. Kutsuilla oli eri kansallisuuksia. Ruokaa oli tosi paljon ja montaa eri lajia. Tytöt ihmettelivät, kun kaikki kättelivät kaikkia ja jokaista täytyi erikseen tervehtiä. Siitä tuli kotoinen olo. Puheita piti myös pitää vähän jokaisen ja hieroa suhteita eri ihmisiin. No, me siis saimme kutsun tutustumaan Moi Universityn hoitajakoulutukseen. Kävellessämme tienlaitaa kutsuille aiheutimme paljon katseita ohi meneviltä autoilta, onneksi emme aiheuttaneet kolareita.
Olemme tavanneet ihania ihmisiä ja osa on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen meihin. Lämmin ja välitön kohtaaminen ihmisten kanssa on sykähdyttänyt meitä. Erityisesti Sisar Marian iloinen, huumorintajuinen ja herttainen persoonallisuus on valloittanut. Matkasta on nautittu joka päivä täysin siemauksin! Annoimme lahjoitetut lasten vaatteet ja lelut ja niitä taisi olla yli 16 matkalaukullista. Kiitos siis vielä kaikille, jotka antoivat meille mukaan viemisiä! Ne tulivat tarpeeseen…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti