Eldoret

Sori, olemme olleet puskissa ilman yhteyksiä, joten emme ole päässeet päivittämään blogia...Lauantai iltana saavuttiin Kilimanjarolle, josta jatkoimme Arushaan yöksi. Aamulla lähdimme kohtia Keniaa ja Nairobia. Nairobissa vaihdoimme bussin safariautoihin ja jatkoimme matkaamme Lake Naivashalle. 

Tansanian ja Kenian rajamuodollisuudet veivät pari tuntia kaavakkeiden täyttämisten ja sormenjälkien kanssa.

Sieltä jatkoimme Maasai Maraan safarille. Näimme paljon eläimiä ja söimme lounaan puistossa akasiapuun katveessa olan yli vilkuillen ja ötököille kiljuen. Kun olimme bonganneet elefantit ja leijonat, olimme valmiita maasai kylän vierailulle. Maasait tanssivat meille ja esittelivät lehmänlannasta tekemiään taloja.

Oonalle tehtiin naimakauppoja ja Tommi esitteli työkalujaan innokkaasti heimon miehille. Illalla istahdimme ihastelemaan tähtitaivasta ja nautimme olostamme naureskellen ja lauleskellen. Kuuntelimme myös afrikkalaisia tarinoita kuskimme kertomana, jonka seurauksena tytöt alkoivat pelätä hyeenoja, eivätkä enää ötököitä. Facebook on myös unohtunut parin telttayön jälkeen.

Eilen ajoimme koko päivän kohti Eldoretiä ja saavuimme illalla perille orpokodille. Porukka oli aika väsynyttä aikaisiin herätyksiin ja autossa istumiseen. Sähköt olivat poikki, kun tulimme, joten emme nähneet paljoa tullessamme. Nyt aamulla olemme kiertäneet orpokotia ja tiluksia. Lisäksi kävimme Kip Keinon koululla tutustumassa. Lapset ovat jo hurmanneet opiskelijat.

Aivomyrsky on käynnissä opiskelijoilla. Kysymyksiä ja pohdintoja herää koko ajan. Siskon kanssa mietimme, että emme saisi tällaista aikaan Suomessa edes kolmen vuoden aikana, mitä nyt on tapahtunut muutamassa päivässä. Afrikkalainen vaihde on löydetty päälle ja pipo on löystynyt kummasti. Läheisyys vielä osalla ahdistaa, mutta olemme tottumassa siihenkin. Kokeilimme Satun kanssa ryhmämme reaktioita kävelemällä käsi kädessä vessaan ja reaktio oli odotettu. Puskapissoja on kokeiltu ja opittu jo, että vessassa on käytävä, kun sellainen on saatavilla.

perillä ollaan

Kommellusten jälkeen olemme nyt Tansaniassa Arushassa hotellissa ja yritetään saada nukutuksi hyvin. Matka alkoi kyllä melko vaiherikkaasti....Kahdelta opiskelijalta puuttui Oulu-Helsinki lentoliput (opettajan oikosulku). Yksi tytöistä meinasi pyörtyä eka lennolla (taisi olla jännitystä ja huonoa happea ilmassa). Helsinkiin saavuttuamme valuutanvaihtopiste oli mennyt kiinni, kun koneemme oli myöhässä. Onneksi Forexin piste olikin eri ja auki, jotta saimme varatun valuuttamme mukaan. Tänään hätäilimme Amsterdamissa, että saammeko kaikki ajallaan koneeseen, kun vaihtoaika ei ollut mikään mahdottoman pitkä. Niin ja jäihän yhdellä tytöistä Helsingissä hotellin aulaan laukut, kun mentiin kentälle. Onhan meillä noita viemisiä niin paljon mukana, että ei meinaa laukut pysyä mukana menossa :-)
Jokatapauksessa perillä ollaan ja Helsingin yöstä melkoiset univajeet porukalla, joten painumme pehkuihin ja suuntaamme huomenna matkamme Kenian puolelle.Vähän koti-ikävää ilmassa tänään ja jännitystä, koska eka yö Afrikassa ja poissa kotoa....

Viimeisiä tuntemuksia ennen matkaa

Kokoonnuimme alkuviikosta viimeistä kertaa ennen matkaa ja kyselin opiskelijoilta, että jännittääkö heitä. Aika moni vastasi, ettei ole ehtinyt jännitämään, koska on ollut työssäoppimisessa tai muita opiskelukiireitä. Nyt kuulemma matka alkaa konkretisoitua ja kuuluihan sieltä huokaisu, että "enää ei tarvitse leipoa". Opiskelijat osaavatkin jo varmaan väsätä kuivakakut ja pullat vaikka silmät kiinni :-)

Tunnelma oli jotenkin odottava ja vaihdettiin vielä viime hetken matka ja pakkaamisvinkkejä sekä myytiin tuotteita, joita oli jäänyt vielä myymättä. Rahaa siis liikuteltiin ihan viimeisille metreille asti. Olemme saaneet maksettua kaiken liikkumisen ja kaikki majoitukset, eli ei jouduta taivasalla nukkumaan ja saadaan ruokaakin. Koulutuspäällikkömme Leena kävi myös tapaamassa vielä ryhmää ja toivottamassa hyvää ja antoisaa matkaa.

Tapasimme jo toistamiseen Keniasta (Eldoretista) kotoisin olevan amk-opiskelijan Sallyn ja hän antoi meille mukaan kotiväelle viemisiä. Lupasimme toimittaa tavarat perille. Hän kertoi myös opiskelijoille Keniasta ja Eldoretista. Opiskelijat pääsivät vähän jo kosketuksiin englannin kanssa, mutta vielä oli aika nihkeää ja uskallusta käyttää kieltä ei niin löytynyt. No, kahden viikon päästä tilanne on jo ihan toinen...Puhuvat englantia jo täyttä päätä ja näkevät englanniksi uniakin. Se on aika metka kokemus.

Meillä on mukana matkalla parempaa välineistöä yhteydenpitoon, joten toivottavasti saamme blogia päivitettyä päivittäin. Viime reissullakin oli kiva saada kommetteja kotimaasta, joten laitelkaahan kommetteja ja terkkuja tulemaan meillekin päin täältä blogista! Helpottaa vähän koti-ikävääkin :-)

Väsymystä ilmassa, mutta matka jo häämöttää...

Ryhmässä painaa jo kova väsymys varojen keruu työhön. Budjettimme nousi vielä loppuvaiheessa reilusti yli 40.000 euroon. Lentovero oli ennakoitua korkeampi ja matkakulut Kenian ja Tansanian päässä olivatkin korkeammat. Matkustamme matalan sesongin aikaan, mutta Tansanian kautta matkustaminen nostaa kuluja reilusti. Temme tämän turvallisuussyistä, jotta pystymme välttämään Nairobia. No, samalla pääsemme ihastelemaan Kilimanjaron upeita maisemia.

Aloitimme siis varainhankinnan syksyllä 2011 ja matkamme ajoittuu touko-kesäkuulle 2013. Projektimme kestää siis alle 2 vuotta kokonaisuudessaan. On todella kova työ ja kunnioitettava teko kerätä tuossa ajassa noin iso summa kasaan. Olemme myyneet sukkia, karkkeja, keksejä, kosmetiikkaa, pesuaineita yms. noin 14.000 euron edestä vajaan kahden vuoden aikana. Erilaisista tapahtumista olemme tienanneet reilusti yli 3.000 euroa, esimerkiksi lastenparkkitoiminnan ja muun ohjelman kautta. Leivontaa on urakoitu melkein 10.000 eurolla. Viimeviikolla oli esimerkiksi yli 400 munkin teko ja paistotalkoot. Olemme saaneet kivasti tukijoitakin liikkeelle, eli kiitokset kaikille Unelmana Afrikka 3 ryhmää tukeneille!! Avustusten muodossa olemme saaneet yli 5.000 euroa. Lisäksi lahjoituksia on annettu tavaramuodossa, eli meille matkaajille hygieniatuotteita sekä matkakohteeseen, eli orpokotiin vietäviä juttuja. OPISKELIJAT OVAT OLLEET SIIS TOSI REIPPAITA! Kyllä he ovat matkansa ansainneet!

Näin itse "painaijaista" noin kuukausi takaperin.... Se painajainen oli meidän reissusta. Olimme jo Keniassa ja nauttimassa lasten seurasta orpokodilla. Unessa kotiilähtö jo alkoi häämöttää ja lähdimme matkaamaan kentälle. Mietin unessa, että eikö me käyty missään muualla? Miksen vienyt opiskelijoita edes safarille katsomaan Afrikan erilaisia elämiä? Minulla harmitti unessa, että he eivät nähneet muuta, kuin orpokodin elämän ja menon. Mietin jälkeen päin, että kuvastiko uneni juuri sitä kovan työn tekemistä ja sitä, että ajattelen, että he ansaitsevat pienen vapaan ja tilaisuuden nähdä muutakin... Toivotaan, että kaikki nauttivat matkasta niin paljon, että kokevat sen ansaituksi tämän vajaan kahden vuoden rutistuksen jälkeen :-)

- Susanna